keskiviikko 9. syyskuuta 2009

No onko se nyt niin ihme?

Eilen tuli tuskailtua kulkupoliittista syöksykierrettä, joka tuntui syvemmältä kuin taantuma konsanaan. Noh, ehkä näin yön yli nukuttuani on melkoisen selvää, ettei kai olisi ollut realististakaan odottaa mitään mahtikulkua tähän alkuviikkoon.

Viime viikko ei nimittäin ollu varsinaisesti mitään urheilijan elämää. Kun pienet fuksipallerot valtasivat maanantaina HTY:n (Hervannan Teknillinen Yliopisto) käytävät, painoi allekirjoittanut päähänsä teekkarilakin ja jalkaansa valkoiset haalarit. Toimin siis viime viikon TTY:n tutalaisten tutorina. Kuten moni arvanneekin, ei teekkareiden fuksiviikko ole mikään lepoviikko - joka päivä oltiin menossa aamusta iltaan (lue: yöhön), eikä kotona tullut montaakaan tuntia viihdyttyä. Lenkkareiden ulkoiluttaminen jäi kovin vähälle.

Kaiken lisäksi perjantaina hengähdimme vain hetken kotona, ennen kuin nokka kääntyi kohti Espoota. Liisan siskon luona vietetyn viikonlopun päätti Leppävaarassa kilpailtu eCross-maastojuoksukilpailu. En oikein tiennyt, mitä tuolta kisalta olisi voinut odottaa - 18 kilometrin skaba mäkisessä maastossa tuollaisen hurlumhei-viikon jälkeen ei ollut ehkä se fiksuin mahdollinen veto.

No, kisasta reilu puolikas meni ihan nätisti, mutta sitten alkoi askel painaa ja pahasti. Viimeinen vitonen oli aikamoista Via Dolorosaa ja kaiken lisäksi jouduin vielä hieman lannoittamaan yhden kuusen juuristoa pari-kolme kilometriä ennen maalia. Yksi elämäni pahimmista sippaamisista, ehdottomasti.

Fuksiviikon temmellykset ja eCrossin sippaaminen - ihmehän se olisi ollut, jos eilen olisi kulkenut. Tänään kulki muuten jo paremmin.

Huomenna aamulla täytyy ilmoittautua RUK:n tykistökasarmilla. Ohjelmassa kertausharjoitus, eli käytännössä pari suunnistusreissua sotilaiden SM-suunnistusten rasteja tarkistellen. Saattaa olla jopa ihan mukavaa. Sitten pari päivää treeniä, ehkä Lakaliinilla keskaritreeni ja sunnuntaina KyS:n Ruskajuoksu. Sunnuntaina taas bussilla kohti Mansesteria...

tiistai 8. syyskuuta 2009

Kun ei kulje

Kun ei kulje, ei kiinnosta treenata. Kun ei kiinnosta treenata, ei ainakaan kulje. Kun ei kulje...

Nyt ei kulje.

perjantai 28. elokuuta 2009

Syksy tulee, oletko valmis?

Syksyn programmia:

29.8. Husqvarna-keskimatka
31.8. - 4.9. TTY:n fuksiviikko (olen tutor)
6.9. eCross-maastojuoksu 18 km, Leppävaara / Espoo
10. - 11.9. Kertausharjoitus, toimitsijana sotilaiden SM-suunnistuksissa
19. - 20.9. SM-viikonloppu, middle ja relay
26.9. Puolimaraton Joutsenossa
26. - 27.9. Muutto
10. - 11.10. 25Manna
17.10. Halikko
19. - 23.10. Tenttiviikko

Niinpä niin, kaikenlaista häppeninkiä riittää taas seuraavalle vajaalle kahdelle kuukaudelle. Puolet koulua ja puolet urheilua, perinteiseen tapaan. Kaikkein silmiin pistävintä lienee, että jätän SM-pitkät väliin. Kaakon AM-kisan jälkeen päädyin lopulta siihen lopputulemaan, että oma maastoaskel on niin heikolla tasolla, etten halua lähteä kiusaamaan itseäni Askolaan. Koen saavani paljon enemmän irti noista parista juoksukisasta (eCross ja puolimara).

Tosiaan heitin kalenteriin myös puolimaratonin Joutsenossa. Kovinkaan tarkkaa aikatavoitetta en osaa asettaa, mutta Meripäiväjuoksun perusteella 1.19-alkuinen aika voisi olla realismia. Siihen olisin myös suhteellisen tyytyväinen. Joutsenon reissun jälkeen otan yhden viikon kevyesti (muuttotouhua yms.), jonka jälkeen totean kliseisesti "ens kaudel". Siitä alkaa siis perussetti kohti kevättä teemalla "mene metsään, poika" - se lienee ainut keino saada tuo maastojuoksu kuntoon. Tällä hetkellä sykekapasiteetista jää pari-kolmekymmentä pykälää käyttämättä, kun en vain osaa juosta vähänkään huonopohjaisessa maastossa...

Noh, lauantaina mennää taas kokeilemaan Husqvarna-kisan muodossa. Siellä ainakin pitäisi olla suhteellisen juostava pohja, lähdetään kokeilemaan :)

Semmottista.

tiistai 18. elokuuta 2009

perjantai 14. elokuuta 2009

Amari

15.8.2009 Lappeen Rannassa - 9,9 km ja 18 lippua.

maanantai 10. elokuuta 2009

Huomenna

Vetoloiset Herwoodin herkullisimmassa maastossa...

lauantai 8. elokuuta 2009

eGames

"Kliseisesti suunnistuksen ehdoilla."

Jotenkin edelliseen tapaan taisin ensimmäisen kirjoitukseni lopetella, ja homma olikin kohtalaisesti hanskassa aina yhdeksännelle lipulle asti. Toki kakkosella kiertelin vähän liikaa ja nelosella kadotin hetkeksi itseni rinteeseen, eikä seiskankaan reittiviiva ole aivan maksimaalisen suoraviivainen, mutta siitä huolimatta leimasin ysirastilla vain neljä minuuttia kärkeä hitaammin. Ko. neljästä minuutista ehkäpä noin minuutti-puolitoista voidaan selittää noilla pikku mokailuilla, loppu tulee vielä tänä vuonna siitä kuuluisasta maastoaskeleesta ja suorituksen sujuvuudesta. Kuitenkin kaikki siis vielä ysillä hyvin.

Kympille tarjolla oli aavistuksen pidempi väli jo seiskavälillä ylitetyn hakkuualueen yli. Suunnitelmana oli juosta ensimmäisen mäen oikeasta kärjestä ja suunnata sieltä suoraviivaisesti vihreän takana olevien kahden mäen väliin, josta polkua pitkin kohti lippua. Kadotin kuitenkin hakkuulla suuntavaistoni aika totaalisesti ja törmäsin melkein muutama sata metriä sivussa oelvaan suolampeen. Lammeltakaan en osannut kääntää vielä suoraan mäkien väliin, vaan valuin aivan liikaa etelään, josta sitten nöyrästi jouduin kääntämään haluamalleni polulle.

Tässä turoilussa pataan 2:08, josta virhettä varmaankin about 1,5'.

"Okei, ei mitään hätää, kaikki mennyt edelleen ihan siedettävästi", ajattelin kympin jälkeen, mutta virheet eivät suinkaan olleet vielä tässä. Yhdellätoista tulin sähkölinjan jälkeen hieman epävarmasti rinteeseen ja sujautin nätisti kolmen metrin päästä lipusta ohi. Pummasin itseni jopa hetkeksi tonttialueelle, pitäisi varmaan tehdä protesti itsestäni, kunnes sain tontin kulmassa olevan aidan näkyviin ja paikallistin itseni rastille. Kyllä syletti juosta lipulle, kun tajusi tosiaan juosseensa parin metrin päästä ohi. Tässä pataan 2:11, josta virhettä palttiarallaa se sama 1,5'.

Vähemmän yllättäen kosahti vielä kolmannen kerran perään. Lähdin yhdeltätoista hieman vinoon, tajusin kyllä juoksevani tiheikössä liikaa oikealle, mutta ajattelin korjaavani asian sitten mäellä. Tulin rastiympyrän reunalle, josta en kuitenkaan saanut pakotettua itseäni riittävästi pohjoiseen, vaan hain tylysti vauhtia kuviorajalta. Ei taaskaan menty kaukaa lipusta, mutta niitähän ei lasketa. Eroa nopeimpaan 1:40, tutusti virhettä siis se 1,5', ehkä hieman vajaa.

Ysillä ero kärkeen oli siis 4:09 ja kolme lippua myöhemmin 8:49, 4:40 pataan kolmella välillä on vähän turhan paljon. Loppu meni ihan mukavasti, kolmelletoista olin aika pahasti jumissa tiheiköissä, mutta muuten ei isompia virheitä enää tullut ja erokin kasvoi vain parilla minuutilla reiluun kymmeneen minuuttiin.

Ei tämä nyt mun mittapuulla huono juoksu ollut. Kuusankosken ja Lahden sekoiluihin verrattuna homma oli taas edes vähän nätimpää, mutta jotenkin tuntuu, että en vain saa sitä virhemäärää menemään alle sen 1'/km. Tässäkin kisassa noilla kolmella lipulla virhettä reilut neljä minuuttia, muilla rasteilla yhteensä ehkä parisen minuuttia, joten lyhyempikin matikka riittänee toteampaan, että 5,7 kilometrin radalla ennustettu virhemäärä on aika lähellä totuutta. Niin kuin se on ollut aika pirun monessa kisassa tänä vuonna.

Toki täytyy ajatella positiivisesti, viime vuonna olisin tehnyt virhettä tällaisessa kisassa arviolta 10 minuuttia, joten onhan 40-50% parannus merkittävä, tätä vauhtia opin parin vuoden päästä jo suunnistamaan! Realismia taas on, että tänä vuonna häviän puhtaallakin juoksulla sen n. 1'/km kärkeen, mutta onhan tässä vuosia aikaa kuroa sitä etumatkaa kiinni. Joka vuonna 20"/km juoksuvauhtia lisää, niin taitaapi tehdä about kolme vuotta kun voitan kyseisen skaban ;)

Ei siis ihan huono, muttei oikein hyväkään.

Niin joo, koko kartta löytyypi täältä.